3/13/2013

4. One Direction


No nyt mä sen tein.

Viimeinen merkintä äidinkielen osalta on tässä, ihan ajallaan yhden päivän myöhässä. Syy ei varsinaisesti ole minun, sillä tein tätä joskus kahdentoista maissa keskellä yötä ja modeemi on erään makuuhuoneen perällä, jonka ovi tietysti suljetaan kun sen asukkaat käyvät levolle. En voinut tehdä merkintää päivälläkään, sillä pakottava tarve kasvattaa erään tyyppini sukua Simssissä voitti 6-0.

Koen vastenmielisyyttä Justin Bieberiä, Robinia ja kaiken maailman tyhjänpäiväisiä teinipoikia kohtaan. Olen mielestäni tehnyt sen tarpeeksi selväksi jokaiselle, joka on tätä vähääkään ääneen epäillyt, ja vannonut käsi sydämellä, etten koskaan ikinä enää kuuntele vapaaehtoisesti teinitytöille suunnattua teini_boitsumusaa. En varmasti olisi kuunnellutkaan, mutta kello oli puoli yksitoista, blogimerkintään piti saada joku aihe ja en kuollaksenikaan keksinyt sellaista yhtyettä, johon olisi nopea saada sekä kappaleet kuunneltua että mielipiteet kirjoitettua. Panikoin hetken, kunnes hoksasin, että eihän sen tarvitse välttämättä olla mitenkään mieluinen.

Reilu kolmesataa miljoonaa katsojaa? Tosissaan? Maailmassa on seitsemän miljardia ihmistä. 4,2 % on kuullut tämän. Vilkaisin myös kokonaiskatsojamäärää näiden kanavalta, ja miljardin paremmalla puolella mennään. 

Kiva klainari. Voisin kuvitella hankkivani tuollaisen auton tullessani ajokortti- ja vakaa palkka-ikään. Kaksitoista vuotta, -ko, -kö?

Video ei nyt häävi ollut, poikia pomppimassa rannalla ja jotain tyttöjä jossain ja taas poikia ja näin, mutta kappale ei ollut aivan niin susi kuin kuvittelin.
Sävel on yhdentekevä ja sanat eivät maata mullista, mutta biisi jää päähänsä soimaan ja on sillä tavalla hoitanut siis hommansa.

Tässä nyt _ehkä_ houkutellaan teinityttöjä komeiden poikien perään niin videolla kuin sanoituksillakin. Hyvä myyntikikka. Itse en siis ole teinityttö, koska en pidä noita mitenkään ihmeellisen näköisinä ja sanat eivät nappaa. Ovathan nuokin varmasti jotain muutakin kuin vain tyttömagneetteja, mutta koska hirvittävä määrä lissuja (ja muitakin) rynnii kiljuen kuuntelemaan "1Dn uutta biisii!!1" ei ennakkoluuloilta voi hirveästi välttyä.
Samaa tavaraa ovat myös Kiss You, One Way Or Another ja Live While We're Young. Tarttuva rytmi, teinit sanat ja pojat pojat.

Tuomio: ei tämä nyt niin hirveä ollut, mutta ei, ei.. pallo pyörisi väärään suuntaan jos tällaiseen hurahtaisin. Tykkään, että musiikissa on joku sanoma/"sielu" ja tämä ei nyt aivan vastaa odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti